Yhden päivän tekoälylaulut soivat puoli vuotta, ja kuuntelijoina ovat lähinnä botit

Paina 1. tammikuuta soittoon kaikki yhden päivän aikana Deezeriin saapuneet tekoälykappaleet, älä nukahda kertaakaan, ja viimeinen päättyy 7. heinäkuuta. Palvelu vastaanottaa noin 90 000 täysin tekoälyn tekemää kappaletta päivässä, yli puolet kaikesta sinne ladattavasta uudesta musiikista. Ja niiden pääyleisö on botit.

Deezer lupasi 13. lokakuuta 2026, että sovellukseen tulee vielä tämän vuoden aikana kytkin , joka poistaa tällaisen musiikin hakutuloksista. Hyvä syy laskea, kuinka paljon sitä todella on ja kenelle se on tehty. Siihen, miten sillä ansaitaan, vastaa parhaiten mies, joka sai 6. lokakuuta 18 kuukautta vankeutta: hän kuvasi koko kuvion sähköpostissa itselleen.

Mistä lähdemme liikkeelle

Kaikki nämä luvut ovat peräisin Deezeriltä itseltään , eikä niitä ole tarkastanut kukaan ulkopuolinen. Palvelu laskee vain kappaleet, jotka sen tunnistin luokittelee täysin tekoälyn tekemiksi. Kappaleet, joissa tekoäly vain auttoi ihmismuusikkoa, eivät ole mukana.

Deezer ei kerro tekoälykappaleen keskipituutta. Lainaamme siksi vertailuarvon tavallisesta popista: Spotifyn listoilla vuonna 2024 keskimääräinen kappale kesti noin kolme minuuttia . Tämä on laskelman keskeinen oletus, ja palaamme siihen.

Yhden päivän lataukset soivat puoli vuotta

90 000 kappaletta kolmen minuutin pituisina on 270 000 minuuttia. Se on 4 500 tuntia eli 187,5 vuorokautta. Siitä tulee 7. heinäkuu: aloita keskiyöllä 1. tammikuuta, ja viimeinen kappale päättyy puolenpäivän aikoihin.

Kukaan ei kuuntele ilman untakaan, joten tässä lempeämpi versio. Tavallisella 40 tunnin työviikolla kuunteluun menisi 112 viikkoa, yli kaksi vuotta ilman lomaa. Lisää mukaan ihmisten levyttämä musiikki, ja yhden päivän lataukset soivat lähes vuoden.

Ja koko sen ajan Deezeriin tulisi joka päivä uudet 90 000 kappaletta.

42 miljoonaa kappaletta eli konsertti vuodesta 1786

Entä koko arkisto? Tammikuusta 2025 alkaen Deezerin tunnistin on merkinnyt yli 42 miljoonaa täysin tekoälyn tekemää kappaletta. Kolmen minuutin pituisina se on 126 miljoonaa minuuttia eli 2,1 miljoonaa tuntia. Jaa 24 tunnilla ja 365 päivällä, niin saat noin 240 vuotta yhtäjaksoista ääntä.

Jos joku olisi aloittanut kuuntelun vuonna 1786, jolloin Mozartin ”Figaron häät” sai ensi-iltansa Wienissä, hän olisi lopettamassa juuri nyt. Ja tämä arkisto kertyi alle kahdessa vuodessa. Tammikuussa 2025 palvelu sai noin 10 000 generoitua kappaletta päivässä, kesäkuuhun 2026 mennessä virta oli yhdeksänkertaistunut.

Missä arvio voi mennä pieleen

Luku 90 000 on ennätyskesäkuun päiväkeskiarvo. Keväällä virta oli pienempi (75 000 päivässä huhtikuussa), ja lokakuussa Deezer mainitsee yhä lähes 90 000. Muut palvelut eivät raportoi yhtä tarkasti, joten laskelmaa ei voi suoraan siirtää niihin: siellä voi olla enemmän tai vähemmän.

Suuruusluokka kestää silti minkä tahansa korjauksen. Vaikka erehtyisimme puolella, yhden päivän tekoälylataukset soivat kuukausia ja koko arkisto yli sata vuotta.

Kuka oikeasti kuuntelee

Tässä mittakaava kääntyy. Täysin tekoälyn tekemä musiikki saa vain 1–3 % Deezerin kuuntelukerroista. Tammikuussa 2026 palvelu kertoi , että vuonna 2025 jopa 85 % tällaisten kappaleiden kuuntelukerroista oli vilpillisiä. Ne tuottivat botit, ja Deezer poisti nämä kuuntelut tekijänoikeuskorvausten laskennasta.

Otetaan tuhat satunnaista kuuntelukertaa Deezerissä. Niistä 10–30 menee tekoälykappaleille. Jos vilpin yläarvio pitää paikkansa, oikea ihminen valitsee tekoälykappaleen jossain yhden ja puolen sekä neljän ja puolen kerran välillä tuhatta kuuntelua kohden. Yli puolet kaikesta uudesta musiikista saa murto-osan prosentista aitoa huomiota.

Kyse ei ole siitä, että ihmiset kuulisivat feikin ja vaihtaisivat kappaleen. Deezerin ja Ipsosin marraskuussa 2025 tekemässä kyselyssä 97 % yhdeksästätuhannesta osallistujasta kahdeksassa maassa ei osannut erottaa kahta tekoälykappaletta ihmisten levyttämästä laulusta. Syy näyttää olevan muualla. Deezer pitää nämä kappaleet poissa algoritmisista suosituksista ja toimitetuista soittolistoista, eikä ilman niitä kappaleeseen juuri törmää sattumalta.

Miksi ladata musiikkia, jota kukaan ei kuule

Vastauksen antaa siististi yhdysvaltalaismuusikko Michael Smithin tapaus. Vuosina 2017–2024 hän latasi satoja tuhansia tekoälyn tekemiä kappaleita keksityillä nimillä, kuten Calm Baseball, Calorie Screams ja Camel Edible, ja ohjasi niille jopa 10 000 bottia. New Yorkin liittovaltion tuomioistuin tuomitsi hänet 6. lokakuuta 2026 18 kuukauden vankeuteen, vaikka syyttäjät olivat vaatineet vähintään 46:ta. ”Petin musiikkiyhteisön, josta välitän niin paljon”, Smith sanoi tuomioistuimelle . Hänen on luovutettava valtiolle 8,09 miljoonaa dollaria.

Smith kirjasi laskelman itse lokakuussa 2017 itselleen lähettämäänsä sähköpostiin, joka päätyi myöhemmin syytekirjelmään. Viisikymmentäkaksi vuokrattua pilvipalvelinta, käytännössä 52 tietokonetta, joita kukaan ei koskaan sammuta, kullakin 20 bottia, yhteensä 1 040 ”kuuntelijaa”. Jokainen botti pystyi soittamaan 636 kappaletta päivässä, yhden joka kahden ja neljänneksen minuutin välein, ilman untakaan ja viikonloppuja. Yhteensä se tekee 661 440 kuuntelua päivässä. Smithin oman arvion mukaan puoli senttiä kuuntelulta, eli noin 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa.

Siksi määrällä on väliä. Miljoona kuuntelua yhdelle kappaleelle laukaisisi vilpintorjuntajärjestelmät heti. Vuoden 2018 sähköpostissa Smith selitti, että jotta valtaapitävät eivät puuttuisi asiaan , hän tarvitsi valtavasti sisältöä pienillä kuuntelumäärillä. Jaa 661 440 päivittäistä kuuntelua 300 000 kappaleelle, ja kukin saa noin kaksi kuuntelua päivässä, vuodessa noin 800. Tällainen kappale hukkuu miljoonien oikeiden joukkoon.

Juuri tällaista kuviota vastaan Spotify otti huhtikuussa 2024 käyttöön säännön: se lopetti maksamisen kappaleista, joilla oli alle 1 000 kuuntelua edellisen 12 kuukauden aikana. Säännön mukaan jokaiselta kappaleelta puuttuisi noin 200 kuuntelua vuodessa. Saadakseen maksun Smithin olisi pitänyt keskittää bottinsa harvemmille kappaleille, jolloin ne olisi ollut helpompi huomata.

Jäljelle jää kysymys siitä, kenen rahoista on kyse. Suoratoistopalvelu ei maksa omasta pussistaan: se varaa osan tuloista yhteiseen pottiin ja jakaa sen kuuntelujen osuuksien mukaan. Jokainen feikkikuuntelu pienentää jokaisen oikean kuuntelun siivua. Kappaleet, joilla ei ollut yhtäkään oikeaa kuuntelijaa, veivät rahat muusikoiden korvauksista, joita ihmiset oikeasti kuuntelevat. Deezerin mukaan 8 % kaikista sen alustan kuuntelukerroista vuonna 2025 oli vilpillisiä. Ilman valvontaa lähes yksi dollari kahdestatoista potista olisi mennyt boteille.

Nappi niille, jotka vielä kuuntelevat

Deezerin kytkin piilottaa hausta täysin tekoälyn tekemät kappaleet, albumit ja niihin liittyvät artistit. Samassa Ipsosin kyselyssä 45 % suoratoistopalvelujen käyttäjistä sanoi haluavansa tällaisen suodattimen. Deezerin toimitusjohtaja Alexis Lanternier sanoo, että sen avulla käyttäjät voivat poistaa täysin tekoälyn tekemän musiikin kokonaan omasta suoratoistokokemuksestaan.

Kone kirjoittaa laulun, kone soittaa sen, ja ihminen on tämän ketjun päässä enää yhdessä kohdassa: siinä, johon korvaukset tulevat. Heinäkuussa Deezer lupasi poistaa suoratoistovilppiin jääneet tekoälykappaleet sekä ne, joita kukaan ei ole soittanut vähintään puoleen vuoteen. Siitä syntyy lähes täydellinen loppusointu. Yhden päivän latausten kuunteluun menee yli puoli vuotta, ja kappale, jota kukaan ei ole soittanut puoleen vuoteen, pyyhitään pois.