Hän ei usko Jumalaan, mutta sai uskonnollisen vapautuksen tekoälystä

David Durmanin ei tarvinnut uskoa Jumalaan päästäkseen eroon ChatGPT:n käytöstä töissä. Hän on humanisti eli ihminen, joka rakentaa moraalisen elämänsä ilman yliluonnollista. Syyskuussa 2026 Kentuckyn yliopisto vapautti hänet tekoälystä samalla lailla, jonka nojalla adventisti saa lauantait vapaaksi. Pohjan loivat paljon ennen chatbotteja 1960-luvun asevelvolliset, jotka kieltäytyivät taistelemasta vetoamatta mihinkään jumalauskoon. Jo vuonna 1961 Yhdysvaltain korkeimman oikeuden alaviite asetti “Secular Humanismin” samalle listalle buddhalaisuuden kanssa.

TechCrunch kertoi tarinan 29. lokakuuta, kolme päivää sen jälkeen, kun American Humanist Association oli ilmoittanut voitosta. Toinen tapaus näyttää, mistä on kyse. Elokuussa 2025 Coinbasen toimitusjohtaja Brian Armstrong kertoi podcastissa, että oli antanut insinööreilleen viikon aikaa ottaa käyttöön tekoälyavusteiset koodaustyökalut. Ne, jotka eivät olleet tehneet niin, hän kutsui lauantain palaveriin, ja osa ilman pätevää syytä jääneistä sai potkut. Armstrong itse kutsui lähestymistapaa kovakouraiseksi. Durmanin tapaus osoittaa, että työntekijällä on laillinen keino sanoa ei.

Kirje yhdenvertaisuustoimistolle

Durman on yliopiston hallintovirkailija. Hän auttaa tutkijoita kokoamaan apurahahakemuksia. Kukaan ei ole vielä käskenyt häntä käyttämään tekoälyä; kollegat ja johto ovat vain kannustaneet kaikkia kokeilemaan työkaluja. Hän päätti olla odottamatta, että kannustus muuttuu käskyksi. Vauhtia antoi toisen esimerkki: ohjelmistoinsinööri Erin Maus oli keväällä saanut samanlaisen vapautuksen.

Elokuun lopussa hän kirjoitti yliopiston yhdenvertaisuustoimistolle (Office of Equal Opportunity) ja pyysi uskomustensa perusteella kohtuullista mukautusta. Hän tapasi toimiston syyskuun puolivälissä, ja 25. syyskuuta toimisto hyväksyi pyynnön toteamalla, ettei se aiheuta hänen osastolleen kohtuutonta rasitetta. Aikajana ja otteet hänen kirjeestään perustuvat humanistiliiton tiedotteeseen; liitto auttoi häntä hakemuksen jättämisessä.

Hänen perustelunsa ovat filosofisia. “Meistä tulee moraalisia toimijoita itsellemme ja muille aktiivisesti omaa mieltämme käyttämällä”, hän sanoi TechCrunchille. Jos ajattelun luovuttaa koneelle, hän väittää, moraalinen toimintakyky väistämättä rapautuu. Kirjeessä on muitakin vastaväitteitä: tekoäly uhkaa ihmisten toimeentuloa, kuormittaa ympäristöä ja syrjäyttää inhimillistä luovuutta. Kirje päättyy suoraan: “En voi omantuntoni mukaan osallistua tämän teknologian käyttöön ja leviämiseen.”

Uskonto ilman jumalaa lain silmissä

Huhtikuussa 1964 Elliott Welsh täytti aseistakieltäytyjän lomakkeen. Hän allekirjoitti sen, mutta vasta yliviivattuaan sanat “my religious training and” eli “uskonnollinen koulutukseni ja”. Hänen mukaansa hänen käsityksensä sodasta olivat peräisin historian ja sosiologian lukemisesta. Welsh tuomittiin palveluskutsuun tottelemattomuudesta, mutta vuonna 1970 korkein oikeus kumosi tuomion. Syvään juurtuneet moraaliset vakaumukset, tuomarit katsoivat, antavat saman oikeuden olla taistelematta kuin usko. Viisi vuotta aiemmin Daniel Seegerin jutussa tuomioistuin oli jo ulottanut oikeuden jokaiseen, jonka vakaumus on hänen elämässään samassa asemassa kuin Jumala perinteisillä uskovilla.

Sama logiikka kulkee läpi työlainsäädännön. Vuoden 1964 kansalaisoikeuslain Title VII kieltää työnantajia syrjimästä uskonnon perusteella ja velvoittaa mukautumaan siihen. Lakia valvova liittovaltion virasto, Equal Employment Opportunity Commission (EEOC), määrittelee uskonnon hyvin laajasti. Jumalaan uskominen ei ole vaatimus: myös moraalikäsitykset oikeasta ja väärästä kelpaavat, kunhan ihminen pitää niistä kiinni uskonnollisen vakaumuksen voimalla.

Juuret ulottuvat vielä kauemmas. Vuonna 1961 korkein oikeus käsitteli Roy Torcason jutun. Maryland oli kieltäytynyt nimittämästä häntä notaariksi, koska hän ei suostunut vakuuttamaan uskovansa Jumalaan. Tuomioistuin asettui Torcason puolelle. Sen ratkaisun alaviitteessä 11 mainittiin uskonnot, jotka eivät opeta uskoa Jumalaan: buddhalaisuus, taoismi, Ethical Culture ja Secular Humanism. Kaikki tämä on Yhdysvaltain lakia; muissa maissa säännöt ovat toiset.

Durman ei vetoa rakkauteen vanhoja menetelmiä kohtaan. Hän vetoaa uskomusjärjestelmään siitä, mistä ihmisen moraali tulee, ja juuri sitä laki etsii.

Missä usko loppuu ja inho alkaa

Jos kerrot pomollesi, että ChatGPT ärsyttää sinua, vapautusta ei heru. EEOC sanoo selvästi, että yhteiskunnalliset, poliittiset tai taloudelliset filosofiat sekä pelkät henkilökohtaiset mieltymykset eivät ole uskonnollisia vakaumuksia. Laki odottaa kokonaista maailmankatsomusta, ei tuotearvostelua.

Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta arvioida, onko tuo maailmankatsomus tosi. Vilpittömyys oletetaan yleensä, ja komissio toteaa, ettei ole väliä, onko vakaumus jollakulla “oikeista” syistä. Kirkon ei myöskään tarvitse hyväksyä sitä.

Erin Maus, insinööri, joka inspiroi Durmania, näyttää, miten tämä toimii. Keväällä 2026 Maus, joka työskentelee Pohjois-Carolinassa ja kuuluu unitaari-universalisteihin, pyysi vapautusta tekoälystä eettisillä ja ympäristöperusteilla. Hänen yhteisöllään ei ole vielä virallista kantaa tekoälyyn; sitä valmistellaan yhä. Toukokuun puolivälissä hänen yrityksensä suostui. “Kirjoitan koodini ja tarkistan koodini käsin, mikä kuulostaa hullulta sanoa”, hän kertoi Business Insiderille, kuten Futurism kertasi. Ilman tekoälyä hän huomasi saavansa tehtävänsä valmiiksi yhtä nopeasti kuin tekoälyä käyttävä kollega. Tekoäly ei hänen mukaansa oikeastaan näytä muuttavan kaikkea.

Miksi työnantajan on vaikea sanoa ei

Vilpitön usko yksin ei takaa vapautusta: työnantaja voi kieltäytyä, jos mukautus tulisi liian kalliiksi. Vuonna 2023 tuo pakoreitti kuitenkin kapeni paljon.

Gerald Groff, postinkantaja, piti sunnuntain lepopäivänä. Sitten postilaitos teki sopimuksen Amazonin kanssa ja alkoi jakaa paketteja sunnuntaisin. Groff erosi vuonna 2019, ja hänen kanteensa eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen. Ratkaisu oli yksimielinen, 9–0. Aiemmin monet tuomioistuimet sallivat työnantajan evätä minkä tahansa mukautuksen, josta koitui enemmän kuin vähäinen kustannus. Nyt rasitteen on oltava merkittävä koko yrityksen kannalta katsottuna.

Tekoälyyn sovellettuna asia mutkistuu. Kesäkuussa 2026 asianajotoimisto FordHarrisonin juristit kävivät läpi, milloin kieltäytyminen voisi vielä pitää. Työ voi olla mahdoton ilman tekoälyä, asiakassopimus voi vaatia sitä tai se voi olla rakennettu yrityksen ydinjärjestelmään. Yleiset väitteet, että tekoäly on “tärkeä” tai “tehokas”, eivät välttämättä riitä. Jos joku Coinbasen insinööreistä olisi vedonnut vilpittömään uskonnolliseen vakaumukseen, yhtiön olisi pitänyt osoittaa, että hänen vapauttamisensa vahingoittaisi liiketoimintaa vakavasti. Mikään muutoksenhakutuomioistuin ei ole vielä ratkaissut tällaista riitaa; toistaiseksi kaikki tunnetut tapaukset on sovittu yrityksen sisällä.

Tekoälypainike pysyy ruudulla

Durmanin vapautuksella on selvät rajat. Lakitietosivusto FindLawin mukaan hän vastusti työkaluja kuten Microsoft Teamsin Copilotia, ChatGPT:tä ja Claudea, eikä hänen enää tarvitse käyttää niitä itse. Mutta hän osallistuu yhä kokouksiin ja toimittaa aineistoja samojen tekoälyllä varustettujen alustojen kautta kuin kollegansa. Jos kokous pidetään Teamsissa, Copilot on edelleen siinä; Durman vain ei kytke sitä päälle.

Samanlaisia pyyntöjä on luultavasti tulossa lisää. Paavi Leo XIV on kutsunut tekoälyä uhaksi ihmisarvolle. Alexandria Huiskens, humanistiliiton lakimies, sanoo, että tämä huoli kulkee läpi katolisen opetuksen, unitaari-universalismin ja humanismin. Hänen järjestönsä haluaa uskonnottomien tietävän, että laki suojaa myös heitä.

Durman sanoo, ettei värvää ketään; hän vain toivoo, että samoin epäilevät kokisivat voivansa toimia epäilystensä mukaan. Yliopisto sanoi kyllä, yhdellä ehdolla. Mukautus toimii, “kun työntekijä voi silti hoitaa tehtävänsä keskeiset osat”, yliopiston tiedottaja Jay Blanton kertoi TechCrunchille. “Teknologian ja työtehtävien kehittyessä mukautuksia voidaan tarkastella uudelleen sen varmistamiseksi, että ne pysyvät kohtuullisina ja toteuttamiskelpoisina.”